Miksi lähdin mukaan eduskuntavaaleihin

Se oli sarja sattumia. Tein selvityksiä eräiden vanhojen Lapin kansanedustajien elämäntyöstä. Etsivän Keskuspoliisin arkistot olivat auenneet. Järkyttäviä tarinoita. Miksi nuoret miehet ja naiset vaaransivat koko elämänsä 1930-luvulla järjestämällä lakkoja ja levittämällä kiellettyä kirjallisuutta? Arkistot kertovat. Eivät he tehneet sitä Moskovan käskystä. Kurjat työolot, palkkojen alentaminen, köyhän kansan turvattomuus, oikeistoterrori, raaka väkivalta, sotakiihko ja oikeistopopulististen puolueiden ja järjestöjen nousu. Suomessa näitä oikeisto-organisaatioita olivat IKL ja Akateeminen Karjala-Seura ja Suojeluskunta. Nämä olivat pääasialliset syyt, miksi vasemmistonuoret Lapissa ja muuallakin Suomessa vaaransivat jopa henkensä puolustaakseen oikeiksi katsomiaan asioita.

Kesällä Lapin piirin puheenjohtaja Keränen kysyi olisinko käytettävissä ehdokkaana. Ehdokkaita ei ollut silloin riittävästi, ja molempien kansanedustajiemme mukaan lähdöstä huolimatta puheenjohtajan mielestä lista näytti yksipuoliselta. Ei olisi ollut otollisempaa tilaisuutta kysyä vaaleihin osallistumisesta.

Lopullisesti asian niittasi Tervolassa pidetty piiritoimikunnan kokous. Kerroin Ahon lamahallituksen romuttaman työllisyyslain syntyhistoriaa ja oman näkemyksenäni, että nyt tarvittaisiin valtiovaltaa velvoittava laki, jolla varmistetaan nuorille ja pitkäaikaistyöttömille oikeaa työtä. Siitä repesi keskustelu, jossa nuorisosiipi kummasteli ja jopa paheksui vanhanaikaisia ajatuksiani työstä. ” Me emme työtä tarvitse, pakkotyöhönkö sinä meitä suunnittelet, me tarvitsemme vain toimeentuloa, emme työtä.” Se oli yllättävää kuultavaa.

Nuorille kuuluu visiointi ja valtavirrasta poikkeavat ajatukset. Näin on ollut aina. Muistan, että Tampereen yliopiston opiskelevina sosialisteina (TASS) aikoinaan vaadimme samapalkkaisuutta, ei vain samoista töistä, vaan kaikille työstä riippumatta samaa palkkaa. Selitimme sosiologian prof. Seppäselle, että professorin työt ovat niin mukavia ja helppoja esim. metsurin hommiin verrattuna, että sama palkka molemmille on perusteltua. Puheenjohtajamme Heikki Välitalo Keminmaasta oli maltillisemmilla linjoilla, vaikka hän aloitti puheensa usein ironisesti ” minä paikallisena NKP:n edustajana olen sitä mieltä, että ..). Pääasiana Kilo – Heikki vaati parempaa kilohintaa Lapin puulle kuin mitä sellunkeitosta saa.

Nuoria pitää yllyttää visioimaan tulevaisuutta, mutta heitä pitää yllyttää ottamaan kantaa myös tämän hetken konkreettisiin kysymyksiin. Niin kauan kuin Suomessa on toiminut maan alla tai maan päällä SDP:stä vasemmalla oleva puolue on sen ensisijaisena tavoitteena ollut täystyöllisyys. Kaikille oikeaa, mielekästä ja tekijälleen sopivaa työtä, josta maksetaan oikea palkka. Tämä lähtenee ilmeisesti itsestä Marxista. Vain työ synnyttää lisäarvoa. Työtä on monenlaista, mutta vain työllä luodaan hyvinvointia ja kulttuuria ja suojellaan luontoa. Vasemmistoliiton on oltava uskottava työ- ja työllisyyspuolue myös mediassa, jos se halua jatkaa eduskuntapuolueena. Tästä syystä työ- ja työllisyysasiat on otettava näkyvästi esille niin vaalityössä kuin muussakin puolueen toiminnassa. Tässä syy miksi olen mukana.

Jaakko Ylitalo

Ei kommentteja

Vastaa