Rovaniemi on Suomen pahin tulvariskialue

Esko-Juhani Tennilä vähättelee tulvavaaraa Rovaniemellä (KT 16.2.). Se on todellinen. Rovaniemi on Suomen pahin tulvariskialue. Lapin ympäristökeskuksen, nykyisen ELY-keskuksen, arvion mukaan suurtulvan tuhot Rovanimellä voivat nousta jopa 23 miljoonan euron suuruiseksi.

Kokemäenjoen suussa Pori on toinen merkittävä tulvariskialue. Kokemäenjoella tulvariskit ovat toisenlaisia. Joen jäätyminen pohjasta voi nostaa vedet yli äyräiden, toisaalta myös rankkasateet voivat aiheutaa ongelmia Porin kaupungin alueella, erityisesti tilanteessa, jolloin myös merivesi on poikeuksellisen korkealla.

 Kokemäenjoen vesistössä perusratkaisut on tehty. Porin kaupunki on käynnistänyt kapungin alueiden pengerrykset, ja joen juoksutusta säädellään siten, että joki saa jääkannen mahdollisimman pian syksyllä. Tällä pyritään estämään joen pohjajäätymistä. Näsijärven säännöstelyyn tehdään pieniä muutoksia, jolla lisätään Näsijärven säännöstelymahdollisuutta.

Kemijoen tulvavaara-alueet on kartoitettu ja tulvariskien arviointi on parhaillaan käynnissä. Tulvariskien arvioinnilla pyritään selvittämään tulvatuhojen laatua ja määrää tulvavaara-alueilla.

Merkittävimmät tulvariskialueet Kemijoen vesistössä ovat Rovaniemi ja Kittilä.  Kumpaakin aluetta varten on Lapin ympäristökeskus tehnyt suunnitelmia tulvatuhojen estämisestä.  Kittilän kunta pitää parhaana ratkaisuna kirkonkylän alueella pegerryksiä.

Rovaniemen osalta on selvitetty myös kaikki päävaihtoehdot, joita ovat veden virtauksen parantaminen kaupungin kohdalla eli joen ruoppaus, pengerrykset ja sulamisvesien kiinniotto Ylä-Kemijoella ja Ounasjoella.  Sekin vaihtoehto on selvitetty, että jos suurtulvan uhatessa on pakko kastella joko Saarenkylä tai Kemijärvi, niin kummassa pitäisi antaa veden nousta tuhokorkeuteen. Selvityksen perusteella on todettu, että Kemijärven kastelu tule yhteiskunnalle ”edullisemmaksi”. 

 Rovaniemen tai vaihtoehtoisesti Kemijärven tuhojen estämiseksi sulamisvesien kiinniotto näyttää ainoalta järkevältä ja toteuttamiskelpoiselta ratkaisulta. Lapin liiton pyynnöstä Kemijoki Oy on selvittänyt kaikki allastamisvaihtoehdot Ylä-Kemijoella.  Parhaaksi ja käytännössä myös ainoaksi totettamiskelpoiseksi allasalueeksi näyttäisi osoittautuvan Pelkosenniemen yläpuolella ns. Kemihaaran-suot alue eli Kokonaapa ja Jänkäläisenaapa nimiset jängät.

Kokonaapa ja Jänkäläisen aapa ovat tavallisia Keski-Lapin jänkiä. Vastaavia löytyy Lapista useita. Ne on kuitenkin liitetty hyvin erikoisen ja kiistanalaisen prosessin jälkeen Suomen Natura-ohjelmaan. Prosessissa on ollut  alusta alkaen kysymys vain vesivoiman rakentamisen estämisestä.

Jos päädytään siihen, että sulamisvedet otetaan kiinni ns. Kemihaaran alueella, niin nykytilanteeseen verattuna  Rovaniemen kohdalla tulvahuippu olisi 1,5 metriä alempana, mikä riittäisi jopa kerran 100:ssa vuodessa toteutuneiden tulvatuhojen estämiseen. Lisäksi tämä ratkaisu olisi kaikille kustannusneutraali sulamisvesien kiinniotosta saatavan energiahyödyn johdosta.

Kemihaaran alueen ( ent. Vuotos-alueen) kahden jängän poistaminen Natura-ohjelmasta voidaan tehdä Suomen luonnonsuojelulain ja EU-direktiivien mukaan pelkästään valtioneuvoston päätöksellä edellyttäen, että se on merkittävän yhteiskunnallisen tarpeen sanelema ja muuta järkevää vaihtoehtoa ei ole ottaen huomioon mm kustannus-hyötynäkökohdat.

Rovaniemen tulvatuhojen torjunta on suuri kysymys Lapissa ja Rovaniemellä. Siitä on ehdottomasti käytävä avoin ja laaja kansalaiskeskustelu. Lopullinen päätös on valtioneuvoston ja eduskunnan käsissä, joten eduskuntavaalit ainoa oikea paikka tälle keskustelulle.

Jaakko Ylitalo

Ei kommentteja

Vastaa