Hetemäen veropaketissa populismia ja politiikkaa

Raportin mukaan yhteiskunnallisen kehityksen jarru on progressiivinen verotus. Tämän todisteluun käytetään sivutolkulla akateemista saivartelua. Esim. kuka uskoo, että 17 – 18 -vuotias nuori tehdessään uravalintoja pohtii progressiivisuuden vaikutusta tulevaan palkkaansa ja tekee tämän perusteella päätöksen kouluttautumisestaan. Ei kukaan. Näin kuitenkin Hetemäen työryhmä todistaa progressiivisen verotuksen haitoista. Raportti kertoo myös tutkimuksesta, jonka mukaan korkea kiinteistövero paransi alueen peruskoulujen oppimistuloksia. Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportissa on paljon populismia ja paljon politiikkaa.

Raportin viesti kuitenkin on selvä. Talouden kasvu ja kansainvälistyminen vaativat tasaveroon siirtymistä. Kulutusveroja pitää nostaa ja ansiotuloverotusta keventää ja kiinteistöt ovat erityisen hyvä verotuksen kohde. Tämä verolinjaus ei ole uusi. Tuloeroja lisäävä veropolitiikka alkoi Suomessa jo 1995. Mallia otettiin Margaret Thatherin Englannista. Tuloksena on ollut yhä kiihtyvä tuloerojen kasvu. Nyt Hetemäen työryhmä esittää tuon politiikan jatkamista.

Kysymys on veropopulismista, jolla yritetään ostaa Kokoomukselle seuraava pääministeriys. Raportin esitysten perusteella verotus kiristyisi eniten alimmissa tuloryhmissä ja lievästi ylimmässä tuloluokassa, jossa rajoitetaan ansiotulojen muuttamista kevyemmin verotettavaksi pääomatuloksi. Keskituloisille esitykset näyttäisivät merkitsevän verokevennystä. Veropopulismin käyttö vaalipropagandassa on tavanomaista. Hyvä esimerkki tulee Saksasta. Siellä liberaalipuolue kaksinkertaisti kannatuksen populistisilla veronalennusvaatimuksilla ja pääsi hallituspuolueeksi. Nyt puolueen kannatus on romahtanut. Angela Merkelin johtama hallitus ei ole hallitusohjelmaan kuuluvasta ”veroalennusten harkinnasta” huolimatta lähtenyt veronalennusten tielle.

Myös Suomessa kestävä talous ja tasapainoinen kehitys edellyttävät pidättyvyyslinjaa veronalennuksissa – ei vastuutonta veropopulismia. Ruotsissa ja Tanskassa talouskehitys on yhtä hyvä tai jopa parempi kuin Suomessa. Nämä maat ovat verotuksessa kärkisijoilla. Norja ja Suomi ovat n. 5 % prosenttiyksikköä Ruotsia ja Tanskaa matalammalla veroasteella. Progressiivisuuden vähentäminen ja tasaveron suuntaan siirtyminen kasvattavat tuloeroja. Miksi tuloerojen pitäisi meillä yhä vain kasvaa, pienentäähän niitä pitäisi?

Suomen talouskehitys on kuitenkin parantunut vuoden takaisesta niin, että pienyrittäjien ja pienituloisimpien veronmaksajaryhmien verotusta voidaan lieventää. Pienyrittäjille tulee nyt täysi liikevaihtovero jo 22.500 liikevaihdosta. Tämä raja voitaisiin aivan hyvin nostaa 50.000 euroon ja pienituloisimpien veroasteikkoja voitaisiin tarkistaa verotusta keventäväksi. Sitä vastoin suuri, 2 mrd, verotulojen vähennys tulisi siirtää myöhempään ja valtion talouden kannalta nykyistä parempaan tilanteeseen.

Jaakko Ylitalo

Published by under Veropolitiikka

Ei kommentteja

Vastaa