Luonnonvarojen järkevä käyttö on Lapin kohtalonkysymys

Keskittyminen jatkuu, teollistuminen lisääntyy, väki siirtyy suuriin keskuksiin ja kylät tyhjenevät. Tämä on kehityksen yleiskuva. Lapissa on kuitenkin luonnonvaroja, ja niiden järkevä käyttö ratkaisee tulevaisuuden.

Väistyvän hallituksen teot Itä-Lapissa ovat olleet vastuutonta politiikkaa, esimerkki Kemijärveltä. Metsät kasvavat nyt enemmän kuin koskaan ja puunjalostusteollisuudella menee paremmin kuin vuosiin. Tässä tilanteessa tulee mies vailla metsäteollisuuden asiantuntemusta, elektroniikkateollisuudesta Philipsiltä, ja lakkauttaa voittoa tuottavan tehtaan. Lakkautushetkellä tehtaan voitto verojen jälkeen oli 67.000 euroa vuorokaudessa ja 20 miljoonaa vuodessa. Nyt voitto olisi vuorokaudessa ja vuodessa huomattavasti suurempi. Lakkautushetkestä tähän päivään tehdas olisi tuottanut voittoa ainakin 100 milj. euroa. Onko tässä mitään järkeä !

Hallituksen ministeri, jonka tehtävänä on valvoa Suomen etuja yhtiöissä, joissa on valtion omistusta on ”omistajaohjausministeri”. Ministeri Jyri Häkämies, Kokoomus. Mitä hän teki? Toisteli vain TV –ruudussa, että StoraEnso on pörssiyhtiö, emme voi mitään.

Toiminnan jatkaminen olisi ollut valtio-omistajan edun mukaista, eikä se olisi ollut millään lailla ristiriidassa pörssilain kanssa. Kemijärven tehdas oli vain 1 % koko konsernin liikevaihdosta, mutta liikevoitosta 5 -6 %:n luokkaa.

Puupulaa käytettiin tehtaan lakkauttamisen perusteena. Puupula todettiin kuitenkin monen asiantuntijan taholta täysin perusteettomaksi. Jos kysymys oli luontoväen lepyttelystä, niin toimenpide oli tarpeeton. Tehtaan puuraaka-aine olisi pystytty hoitamaan 70 – 100 km keskietäisyydeltä tehtaalta. Ei olisi tarvinnut hakata Itä-Lapin korpikuusikoita Jooseppi- tunturin takaa, eikä muualtakaan.

Kysymys oli pääomasijoittaja Wallenbergin sanelusta. Sanelusta, jonka motiiveja voidaan vain arvailla. Jyri Häkämiehellä ja Mauri Pekkarisella ei ollut ”munaa” muuhun kuin nöyrään nyökyttelyyn.

Kokoomuksen ja Keskustan lisäksi raskas taakka lankeaa myös Vihreille. Jos Itä-Lapista kuljetetaan esim. 6000 rekkalastia nuorta puuta autoilla ja junalla Kemiin, niin tästä määrästä 5000 rekkalastia on vettä, parkkia ja ligniiniä. Veden kuljetus rekkalasteittain Kemiin on järjetöntä. Hiilijalanjälki on melkoinen siihen verrattuna, että puu olisi jalostettu selluksi Kemijärvellä.

Kekkonen muurasi Kemijärven tehtaan peruskiven ja antoi toivon paremmasta Itä-Lapin ihmisille. Häkämies ja Pekkarinen antoivat hävittää tuottavan tehtaan.  Lakkautuksen mukana katosi yli tuhat työpaikkaa maan vaikeimmalta työttömyysalueelta. Tällaista jälkeä syntyy, kun päättäjät ovat ideologiansa vankeja ja ” antaa mennä” – politiikka astuu järjen käytön tilalle. Tälle politiikalle ei saa antaa jatkoaikaa.

Jaakko Ylitalo

2 kommenttia

  • vasemmiston kannattaja kirjoitti:

    Kyllä keskustan ja kokoomuksen synnit Itä-Lapissa ovat verenruskeat

  • Eelis Pulkkinen kirjoitti:

    Tässä on yksi juttu, joka voisi olla hyödyksi:

    Allastamisen vaikutus veden laatuun

    Kemiassa tunnetaan käsite dekantointi, joka tarkoittaa sitä kiinteä aines poistetaan liuoksesta. Se tapahtuu niin, että kiinteän aineksen annetaan olla liuoksessa tietyn ajan. Sitten pintaan syntynyt kirkastunut neste kaadetaan toiseen astiaan. Tätä jatkamalla useita kertoja saadaan sakoaineista vapaa neste. Tuntuu aika selvälle tämä fysikaalisen kemian toimenpide.

    Onko se yhtään tuttava käytännössä? Ainakin perinteinen kolmivaiheinen jätevesien saostus on omakotiasujalle tuttu. Nyt tilalle on tullut biologien käsittely, joka on saanut vaihtelevan vastaanoton.

    Entäs jokivesien mallinnus? Voisiko dekantointia ajatella tapahtuvan altaiden vaikutuksesta? On varmaa, että allastusten vaikutusta käsittelevät mallit eivät ole tarpeeksi hyvin huomioineet kiintoaineksen kerrostumista altaiden pohjille.

    Kuka tahansa voi tehdä asiasta kokeen. Otetaan multaa astiaan, jossa on orgaanista ainesta ja hienoja mineraalisia fraktioita hiekasta saveen. Kaadetaan vettä päälle ja sekoitetaan. Annetaan laskeutua. Tunnin kuluttua kaadetaan päällä oleva kirkastunut neste toiseen astiaan. Tätä jatketaan niin monta kertaa, kun on Kemijoessa altaita. Kemijärvi vastaa saostusastiana peräti ammetta.

    Lopputulema on sekä kokeesta että Kemijoesta täysin selvä. Viimeisessä astiassa on puhdas neste kuten myös Kemijoen Perämereen laskevassa vedessä. Tarkoitan tällä sitä, että väite Lokan, Porttipahdan ja mahdollisen Kemihaaran monitoimialtaan pilaavasta vaikutuksesta veden laatuun Kemijoen suulla on harhainen. Sinne satojenkilometrien päästä tuleva ainesmäärä niin pieni, että sitä ei voi todeta.

    Kokeen toki voi tehdä panemalla ylävesiin sellaista ainetta, joka vastaa ominaispainoltaan luonnon aineita ja mittaamalla sen pitoisuudet jokisuulla. Mielestäni sitä ei tarvita, koska tilanne on muutenkin selvä. Kemijoen altailla ei ole vaikutusta Perämeren veden laatuun, vaikka ruotsalaiset niin uskovat.

    Eelis Pulkkinen, FL, geokemisti

Vastaa käyttäjälle vasemmiston kannattaja Peruuta vastaus