Maailmanlaajuisesti

Sisällysluettelo   |    Lataa kirja pdf-muodossa tästä

Saatesanat

Vuotos-alue eli Kemihaaran suot-alue on monin eri tavoin erityislaatuinen. Sen eläimistö, kasvisto ja luontotyypit, on tutkittu tarkemmin kuin minkään muun vastaavalla leveysasteella sijaitsevan suon tai suoalueen. Yksistään Kemijoki Oy on teettänyt yli sata selvitystä tai tieteellistä tutkimusta sen kasvistosta ja eläimistöstä.

Lapin yliopistossa on tehty väitöskirja alueen käytöstä käydystä kamppailusta ja sen merkityksistä alueen ihmisille. Alueesta on tehty myös pro gradu-tutkielmia eri yliopistoissa. Alue on innoittanut toimittajia ja taitelijoita. TV 2 on tehnyt luontodokumentin alueesta. Tosin ehkä dokumentin parhaat luontokuvat oli otettu aivan muualla kuin Vuotos-alueella. Alueelta on tehty kuvateoksia ja järjestetty näyttelyitä sen luontokohteista ja ihmisistä.

Nyt intomielisimmät Vuotoksen vastustajat puuhaavat alueelle Kemihaaran kansallispuistoa, ja samanaikaisesti Rovaniemen kaupungin aloitteesta Lapin liitto selvityttää alueen käyttöä Kemijoen tulvatuhojen estämiseen. Rovaniemen alue on yksi Suomen merkittävimmistä tulvariskialueista ellei merkittävin. Kemihaaran alueen käytöstä on pyritty saamaan kansainvälinen kiistakysymys. Vuotoksen vastustajat ovat yhteistyössä Ruotsin ympäristöjärjestöjen kanssa pelotelleet koko Perämeren saastumisella, jos alueelle rakennetaan tekojärvi. Myös Euroopan Unionin arvovaltaa on käytetty hyvin kyseenalaisella tavalla kiistan ratkaisemiseen.

Kirjassa käsitellään yksityiskohtaisemmin oikeuskansleri Paavo Nikulan toimintaa Kemihaaran Naturaan liittämisprosessissa. Näin sen takia, että jos tuohon tapahtumaketjuun tutustuu tarkemmin, niin ei voi välttyä kysymykseltä, onko Suomi sittenkään oikeusvaltio, ja muuttuisiko tilanne paremmaksi, jos Suomessa olisi perustuslakituomioistuin? Ja onko Suomen nykyisessä oikeusjärjestelmässä ylimpien laillisuusvalvojien toiminnan laillisuuden valvonta täysin tuuliajolla?

Tämän yhteenvedon tarkoitus on kuvata Kemihaaran alueen käyttöön liittyvän kiistan kulkua viimeisten 35 vuoden ajalta. Pääasiasiallisina lähteinä on käytetty Lapin maakuntaliiton toimintakertomuksia 1972-1993. Vuodesta 1993 alkaen toimintakertomusten luonne muuttuu, ja tapahtumien kulkua pitää seurata viranomaisten kirjeenvaihdon ja Lapin liiton muistioiden sekä muun arkistoaineiston perusteella. Maakunnan liitto on koonnut mm Vuotosta koskevia lehtileikkeitä 1980-luvulla kiitettävästi. Niistä saa hyvän kuvan tapahtumien kulusta.

Kemihaaran alueen käyttö on edelleen avoin kysymys. Alue on liitetty Suomen Natura-ohjelmaan, mutta Naturaalueiden
käyttöä voidaan muuttaa kansallisesti merkittävien syiden perusteella.

Vuonna 2010 eduskunta on vahvistanut lain tulvariskien hallinnasta, jolla pannaan täytäntöön Euroopan Unionin tulvadirektiivi Suomessa. Tulvariskien hallintalaki edellyttää, että kaikkiin vesistöihin, joissa on yksikin merkittävä tulvariskialue, on valmisteltava tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelman valmistelua ohjaa vesistökohtainen tulvaryhmä, josta tekee esityksen maakunnan liitto ja jonka asettaa maa- ja metsätalousministeriö.

Tulvariskien hallintasuunnitelmassa tulee EU-direktiivin ja Suomen tulvariskien hallintalain mukaan ottaa huomioon esitettyjen toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt. Näin ollen myös Kemijoe tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelussa joudutaan punnitsemaan eri vaihtoehtojen kustannuksia ja hyötyjä. Tässä tarkastelussa nousee mitä suurimmalla todennäköisyydellä parhaaksi vaihtoehdoksi sulamisvesien kiinniotto Kemijoen pääuomassa Pelkosenniemen yläpuolella. Muualla Kemijoessa vastaavien vesimassojen kiinniotto ei ole mahdollista.

Lapin liitto on jättänyt voimassa olevassa Itä-Lapin maakuntakaavassa Kemihaaran alueen suunnittelualueeksi, jonka lopullinen käyttö ratkaistaan viimeistään Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelun yhteydessä.

Unarissa 10.3.2012
Jaakko Ylitalo

Sisällysluettelo   |   Lataa kirja pdf-muodossa tästä

Ei kommentteja

Vastaa