Tienpitoon tarvitaan arvokeskustelua

Suomen liikennepolitiikka on juuttunut Turku- Helsinki –Pietari –akselille. Koko maan liikennepolitiikka vaatii pikaisesti väkevää arvokeskustelua. Arvokeskustelua vaatii myös maakunnallinen tiepolitiikka. Pitkien etäisyyksien Lapissa maantieverkosto on liikenneyhteyksistä tärkein. Virkamiehet ohjaavat Suomessa liikennepolitiikkaa, valitettavasti näin on Lapissakin. Lapin tiepolitiikkaa ei saa jättää enää vain kulloisenkin tiejohtajan vastuulle niin kuin tähän saakka pääasiassa on tapahtunut.

Lapin tiepolitiikalle on kuvaavaa viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalta perustiestön rappeutuminen ja toisaalta moottoritie-tason hankkeiden rakentaminen. On melkoisen varmaa, että jos objektiivisin ja asiallisin perustein tänä päivänä suunniteltaisiin Kemin ja Tornion välisen tieyhteyden rakentamista, niin nykyisen kaltaista moottoritietä ei rakennettaisi. Sama mammuttitauti vaivaa myös Rovaniemen sisääntulo- ja läpikulkutien suunnittelua.

On helppo kuvitella, miltä Rovaniemen keskustan eteläpuoli näyttää, kun alueelle rakennetaan hehtaareittain maa-alueita tarvitsevat, suuret ajonopeudet sallivat, korkeat, meluavat ja saastuttavat eritasoliittymät. Ajatus puistattaa. Samanaikaisesti Euroopan suurissa metropoleissa rakennetaan kauniita kiertoliittymiä, joilla leikataan nopeudet kaupunkiympäristöön sopiviksi ja vältetään turhaa saastuttamista ja melua. Veistoksin ja kukkaloistolla somistettuja kiertoliittymiä kaupunkien läpi johtavilla pääteillä näkee erityisesti Portugalissa, jossa tieyhteyksiä on rakennettu runsaasti EU-rahalla. Miksi sama malli ei sopisi pikkukaupunki Rovaniemelle?

Liikenneyhteydet ovat aina ratkaisseet sen, mitkä alueet kehittyvät ja mitkä jäävät kehityksessä jälkeen tai taantuvat. Lapissa asuu vielä yli 180.000 ihmistä. Jos Lapin maaseutu tyhjenee, kirkonkylät tyhjenevät seuraavaksi ja kaupunkien tyhjeneminen alkaa kirkonkylien jälkeen ja koko Lapin tyhjeneminen jatkuu. Oikea tiepolitiikka lopettaa tyhjenemisen. Lapin maaseutu tarvitsee seudulliset perusmaantiensä. Näitä ovat mm Unarintie, Nousuntie, Tepastontie, Nellimöntie ja Tanhuantie. Näitä vaivaa joka vuosi kelirikko, ne ovat kapeita, niillä on paljon näkemäesteitä, ne ovat usein vain kohtaamispaikoilla varustettuja ja niillä liikkuminen on erittäin vaarallista, kuten Tanhuan tiellä on nähty. Nämä tiet ovat olleet peruskunnostuksen tarvelistoilla aina 1970-luvulta alkaen. Nyt on näiden teiden vuoro.

Rovaniemen eritasoliittymät maksavat n. 60 milj. euroa. Toimivat kiertoliittymät maksavat kenties vain kymmenesosan tuosta summasta. Lappi tarvitsee oikeaan tienpitopolitiikkaan 10 milj. euron tasokorotuksen perustienpidon rahoihin. Sillä voitaisiin peruskorjata tärkeimmät seudulliset maantietiet seuraavien 6 vuoden aikana sekä rakentaa kauniit kiertoliittymät Rovaniemen läpikulkutielle.

Jaakko Ylitalo, FM

Published by under Tiepolitiikasta

Ei kommentteja

Vastaa